Repolan historiaa tutkitaan rajan kummallakin puolella




Kirjoitus on lainasaksittu Joensuussa ilmestyvästä Sanomalehti Karjalaisesta 20.12.1998. L.H.



Irja Raita
Joensuu

Repola - Seura käynnisti pari vuotta sitten Repolan historiakirjan kirjoittamisen seuraavan vuosituhannen alkuvuosiin mennessä. Hanke on tärkeä, koska alueesta on hyvin vähän tietoa kummallakin puolilla rajaa.

- Repola on ollut sotatoimialueena, siellä on tapahtunut yhtä ja toista, toteaa historiakirjan päätoimittaja Heikki Tarma Joensuun Yliopistosta.

Ensimmäisessä tutkijapalaverissa 11.- 13.12.1998, Joensuussa olivat mukana prof. Antero Heikkinen, työn koordinaattori sekä kirjantekijät dosentti Osmo Kiiskinen, Joensuun Yliopistosta, Irina Tšernjakova, Irina Takala ja Juri Kilin Petroskoin Yliopistosta.


Mikä on Repola ?

Irina Takalan mukaan Repolan alue on muuttunut niin paljon, ettei kysymykseen voi yksiselitteisesti vastata.

Määritelmästä Repolan alue sovittiin niin, että siihen kuuluvat kaikki kylät, jotka suomalaiset tunnistavat Repolaksi. Se on siten vuoden 1905 tilanne, jolloin Repolan pitäjään kuului kaksi seurakuntaa ja hieman yli 30 kylää.

- Kun puhumme kuitenkin eri ajanjaksoista, niin tutkijat tutkivat sitä Repolaa, mikä kulloinkin oli Repolana. Kylä, joka ei juuri tuona ajanjaksona kuulunut Repolaan, kuuluu vielä tutkimuksen piiriin, Heikki Tarina selittää.


Melkein 700-vuotias historia

Kirja esittelee Repolan historian 1300 -luvulta nykypäivän. Johdannon kirjoittaa Antero Heikkinen. Repolan varhaista asutusta kuvaa fil. tri Matti Pöllä. Venäjän vallan aikaa 1850-1917 esittelee dosentti Irina Tšernjakova. Yhdessä pastori Stefan Holmin kanssa hän tutkii myös Repolan seurakuntaa. Repolalaisten yhteyksistä Suomeen, lähinnä Lieksaan ja Kuhmoon kertovat Kiiskinen ja Heikkinen.

Tärkeimpänä elinkeinona oli Repolassa metsätalous ja sitä kuvaa pro graduna opiskelija Anne Markkinen. Runonlaulajista kertoo fil. lis. Raija Koponen sekä Repolan omasta murteesta fil. maisteri Katariina Jeskanen.

Itsenäisyyden aikaa sekä Tarton rauhaa ja sen seurauksia esittelee fil. maisteri Tomi Rasimus osana lisensiaattityötään.


Mukana alan asiantuntijat

Heikki Tarman mukaan projektiin on saatu mukaan hyvistä venäläisistä tutkijoista alansa ehdottomat asiantuntijat. Irina Takalalla on arvokasta materiaalia Stalinin vainoista ja tapetuista. Juri Kilin tutkii II-maailmansotaa ja hänellä on aineistoa, jota ei ole Suomessa eikä luultavasti koko Venäjällä monen hallussa.

Sodanjälkeistä aikaa kuvaa fil. tri Antti Laine, joka on sodan ja sodanjälkeisen ajan ansioitunut tutkija. Heikki Tarina on itsekin ammattimainen historiantutkija ja kirjoittaja. Hän kirjoittaa Repolan kauppiaista kertovan osan kirjaan.

- Itse asiassa Karjalan kauppiaat 1900 -luvun alussa hallitsivat Itä - Suomen turkismarkkinoita lähes täydellisesti. Valtaosa heistä tuli Repolasta, koska se oli hyvin lähellä, aivan Lieksan takana ja heillä oli siten luon-nolliset yhteydet Lieksaan, Joensuuhun, Nurmekseen sekä Kuhmoon.

- Yhteydet katkesivat vallankumoukseen. Suuri osa kauppiaista siirtyi Suomeen ja loi täällä loistavan uran Venäjällä hankkimansa tietämyksen avulla.

Pohjois-Karjalassa oli viisi karjalaista alkuperää olevaa kauppaneuvosta, heistä neljä tuli Repolasta, Tarma tietää.

(kuva)

Ensitapaaminen esittäytymisen ja illallisen merkeissä 10. 12.1998 Hotelli Juliessa. Vasemmalta oikealle: Tulkki Seppo Raita Joensuusta, tutkija Juri Kilin Petroskoista, päätoimittaja Heikki Tarma, dosentti Irina Tšernjakova, autonkuljettaja Sergei Grigorjev ja dosentti Irina Takala, kolme viimeksi mainittua Petroskoista. Kuva L.H.


Päivitetty 21.2.1999.
Ilpo Kantonen, ilpo@iki.fi