Repola-Seuran 10-vuotistaipaleelta
Suomen Repola-seuran virallinen perustaminen tapahtui Nurmeksen Bomban Kalevanhovissa 21.7.1985. Ennen tätä tapaamista oli järjestetty repolaisten sukujen yhteiskokoontumista. Pottoset ja Mauraset kokoontuivat Enossa 1979 ja samat suvut uudelleen 1981 Nurmeksessa. Tässä kokouksessa kauppaneuvos Pauli Mauro Lieksasta ehdotti Repola-seuran perustamista repolaisten sukujen yhdyssiteeksi. Petrunpäivänä kokoonnuttiin jälkeen Ilomantsin Runonlaulajan pirtille pohtimaan asiaa.
Seuraavan kesätapaaminen järjestettiin Lieksan Timitrassa 1984. Läsnä oli 66 syntyjuuriltaan repolaista osaanottajaa. Repola-Seuran perustamista varten valittiin toimikunta, johon kuuluivat kokoonkutsujana Erkki Mauranen Ruovedeltä , Kaisa Salonen Nurmeksesta, Erkki Mauranen Kuopiosta, Timo Mauranen Helsingistä ja Juhani Mauranen Lieksasta. Perustava kokous päätettiin pitää Nurmeksessa 1985.
Nurmeksen Bomban Kalevanhovissa pidetyssä perustavassa kokouksessa 21.7.1985 oli läsnä 70 Repolan sukujen edustajaa. Puheenjohtajana toimi Erkki Mauranen Ruovedeltä ja sihteerinä Juhani Mauranen Lieksasta. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa oma pitäjäseura Repola-Seura. Seuran toimintaa vetämään valittiin toimikunta, johon kuuluivat Erkki Mauranen (Ruovesi), Erkki Mauranen (Kuopio), Heikki Palaskari (Helsinki), Seppo Pikarinen (Vehkalahti) ja Juhani Mauranen (Lieksa).
Seuraava kokous pidettiin Kuopion hotelli Savoniassa Kuopion Erkin järjestämänä 26.7.1986. Kuulimme esitelmän "Historian tietoja Repolan kylästä ja Karjalasta", joka on julkaistu Karjalan Heimossa. Pellervo Mäkinen kertoi Triihposten suvusta ja Helena Kalliola kertoi tarinoita ja muisteluksia Repolasta.
Ensimmäinen Karjalan matka tehtiin Petroskoihin 1.-5.7.1987. Matkanjärjestäjänä toimi Niilo Tunttunen Lieksan Jamalista. Mukana oli 36 innostunutta jäsentä Heikki Kyllösen kyydissä. "Idän pikajuna" Leningrad-Petroskoi pysähtyi aamulla klo 7 Petroskoin asemalle.
Yövyttiin Karjalan hotellissa ja ihmeteltiin hygienian tasoa. Koettiin Kontupohja ja Kivatson putoukset, Kizin saari ja koko silloisen Karjalan kulttuurianti. Miellyttävä reissu. Paluumatkalla välillä Leningrad-Viipuri pidettiin seuran vuosikokous, jossa päätettiin seuraavan kerran kokoontua Kuhmon Petäjäniemen lomakylässä.
Heinäkuun 1. päivänä 1989 Kuhmon Lentiiran Petäjäniemeen saapui 39 Repolasta kiinnostunutta jäsentä. Pentti Keynäs selosti Repolan sukujen tutkimismahdollisuksia eri arkistolähteiden pohjalta. Tuolloin tehtiin myös päätös seuran pöytästandaarin suunnittelemisesta ja hankinnasta.
Seuraavat kaksi vuotta kuluivat hiljaiselo merkeissä. Oulun kokous peruuntui osaanottajien vähyyden vuoksi. Puheenjohtaja osallistui perhekuntineen Karjalan Sivistysseuran vuosikokouksiin JyvE5äskylässä ja Helsingissä.
Seuran ensimmäinen Repolan matka Karjalan laulumaille toteutui 10.-12.7.1992. Hannu Pottosen järjestämällä matkalla oli mukana pikkubussillinen Pottosia ja Maurasia. Kalaa pyydettiin ja saatiin, tutustuttiin Omelien kylään ja Haukkasaareen. Kestitys oli ylenpalttista ja ystävällistä. Päätettiin palata vuoden päästä.
Seuran Helsingin vuosikokouksessa 3.4.1993 hyväksyttiin ensimmäisen kerran Heikki Palokarin laatima sääntöehdotus. Seuran asioita hoitamaan toimikuntaan valittiin Erkki Mauranen, Leo Homanen, Juhani Kyöttinen ja Heikki Palaskari. Puheenjohtajaksi nimettiin Mauranen ja sihteeriksi Homanen.
Toinen Repolan matka päätettiin järjestää 5.-8.1993. Matka toteutui Hannu Pottosen järjestämänä. Mukana oli jo kaksi pikkubussillista väkeä, yhteensä 12 henkeä. Elli Sonkkanen ja Helena Kalliola esittivät soittoa ja runoa kulttuuritalossa järjestetyssä Illanvietossa. Samalla tapasimme ensimmäisen kerran Karjalan Repola-seuran puheenjohtaja Albert Olosen.
Kuudes virallinen kokous pidettiin Ilomantsissa 26.2.1994. Toimikuntaan valittiin kuusi jäsentä. Entisten lisäksi tulivat valituksi Seppo Pikarinen Haminasta ja Plavi Pänttönen Joensuusta. Seuran säännöt päätettiin uudistaa ja hyväksyttää seuraavassa vuosikokouksessa. Kolmas Repolan matka tehtiin 18.-21.7.1994. Mukana oli 22 repolaisten sukujen edustajaa. Kyläneuvoston edustajien kanssa keskusteltiin Repolan historian kirjoittamisesta ja seuraavan kesän pruasniekan järjestelykysymyksistä. Viemisinä Repolan kyläneuvostolle luovutettiin monistuskoneita, nauhuri, kirjoja, paperia, leluja yms. koulutarvikkeita koulun ja lastentarhan tarpeisiin. Yhteisessä illanvietossa kulttuuritalossa lauloivat Hukkasen veljekset ja Outi Väisänen sekä kylän oma pajo.
Kajaanissa pidettiin seuraava vuosikokous 1.34.1995 Kaunilan kansalaisopiston tiloissa. Mukana olivat myös Karjalan Repola-Seuran edustajina Repolan kunnanjohtaja Feodor Filatov, koulunjohtaja Tamara Toivonen, Tatjana Nesterova ja Valja Gartseva sekä 8-henkinen lapsikuoro johtajinaan Tatjana ja Serggei Vesnin. Repolan nuoret esiintyivät tee- ja Tarinaillassa ja heimojuhlassa.
Ensimmäistä sodanjälkeistä Petrun pruasniekkaa vietettiin Repolan 11.-12.9.1995. Vedenpyhityksen jälkeen pystytettiin Repolan entisen kirkon paikalle matkamiehen risti. Vainajien muistopalveluksen suoritti Lieksan kirkkoherra Jari Jolkkonen. Ilomantsin Veteraanikuoron avustamana. Pruasniekkamurkina nautittiin koulun tiloissa ja illalla kokoonnuttiin kyläjuhlaan kulttuuritalolle. Veteraanikuoro lauloi dir.cant. Leo Homasen johdolla. Teuvo Jetsu kertoi suakkunoita, Karjalan tytöt lauloivat ja Leo Filipov piti juhlapuheen. Onnistunut ensimmäinen purasniekkamatka Hannu Pottosen kyydissä.
Vuoden 1996 vuosikokous oli jälleen Karjalan Sivistysseuran heimojuhlan yhteydessä Helsingissä 31.3.1996. Hallituksen jäsenten lukumääräksi määrättiin kuusi jäsentä. Lieksassa 3. pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Erkki Mauranen.
Toisen pruasniekkamatka Repolaan toteutui 10.-13.7.1996. Vedenpyhityksen ja liturgian toimittivat Stefan Holm ja Jari Jolkkonen Joensuun ortodoksisen seurakunnan kuoron avustuksella ja Pauli Matveisen johdolla. Kyläneuvoston edustajien kanssa keskusteltiin vanhojen rakennusten suojelusta, rajanylitysmahdollisuuksien parantamisesta ja kirkollisten toimitusten aloittamisesta Repolassa. Tuomisina Repolan koulu sai pakettiautollisen Lauri Huotarin keräämiä ja Martti Nesterisen kuljettamia koulutarvikkeita.
Repola-Seuran sääntöjen mukaan tarkoituksenamme on toimia Suomessa asuvien Repolasta lähtöisin olevien karjalaisten sukujen yhdyssiteenä vaalimalla Repolan seudun karjalaista kulttuuria ja perinteitä.
Mielestäni tämä edellyttää Suomen Repola-seuralta humanitäärisen avun toimittamista koko kylän tarpeisiin, Repolan historian aikaansaamista yksiin kansiin, sukuselvitysten tekemistä järjestämällä halukkaille yhteisiä pruasniekkamatkoja Repolaan, jossa esi-isämme ovat aikoinaan maata kyntäneet ja kylväneet.
Toivottavasti nämä tavoitteet toteutuvat seuraavan kymmenvuotistaipaleen aikana ja pääsemme selville omista juuristamme!
Erkki Mauranen
kuvia: Repolan tullissa. Liturgian Repolan entisen kirkon paikalla toimittivat Jari Jolkkonen ja Stefan Holm.
Kastetilaisuus Repolan kulttuuritalossa, Stefan Holm (vas), Jari Jolkkonen.Martti Nesterinen toi pakettiautollisen koulutarvikkeita Repolan koululle. Etualalla vas. kyläpäällikkö Feodor Filtatof ja Karjalan Repola-seuran puheenjohtaja Albert Ilonen. Keskellä takana koulunjohtaja Tamara Toivonen lapsineen.