Matka Karjalaan ja Repolaan on aina suuri seikkailu. Seikkailu alkaa Kuhmon Vartiuksesta. Suomen tulli on aina kohdellut meitä ystävällisesti ja asiallisesti. Tullimuodollisuudet on selvitetty nopeasti.

Jännitys kohoaa siirryttäessä Venäjän tulliin Lyttaan. Ovatko passit ja propuskat kunnossa? Onko mukana liikaa matkatavaraa, peritäänkö tullimaksuja naapurin emännän lahjoittamista mekoista ja lasten vaatteista? Lytta ei tunne humanitääristä apua. Sääntö on: mukana saa olla korkeintaan 50 kg henkilökohtaista matkatavaraa enintään 1000 US:n dollarin arvosta. Kenelläpä meistä on yli 6000 mk:n viemiset. Koko retkikunnan nyssäkät ja paketit saavat painaa noin 1500 kg. Lyttan miehet hoitavat virkansa tunnontarkasti. Kantamukset mukaan ja tulliin. Hannu hääri tullimiesten kanssa auton kimpussa. Kokemuksensa ja vainunsa avulla hän selvittää tilanteen. Tällä kertaa ei tarvinnut purkaa koko lastia. Säästyttiin muutaman tunnin odotukselta.

Jos Lyttassa olisi bensa-asema, tilanne olisi sama kuin Vaalimaalla. Tuntien jonotus tullissa. Se vasta rassaisi Repolan reissaajia. Onneksi Kostamuksen ja Repolan piirin tullit on jo poistettu ja matka-aika saatu samalla lyhennetyksi. Karjalassa matkaa ei mitata kilometreissä, vaan tunneissa. Pölyiset, mutkaiset ja kuoppaiset tiet vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä sekä kuskilta että kuljetettavilta.

Rajan ylittäminen muualta kuin varsimaisen passintarkastuspaikan kautta esimerkiksi Lieksan Inarin kautta olisi monimutkaisen paperisodan takana. Anomuksia pitäisi lähettää rajavartioston rajatoimistoon, itäiselle tullipiirille ja Venäjän tullihallinnolle. Jos lupa heltiäisi, rajan yli ei saa viedä eikä tuoda muuta kuin henkilökohtaiset luetteloidut tavarat.

Seuramme jäsenet eivät halua vierailla Repolassa kestitettävinä, vaan sukulaisten ja tuttavien auttajina. Emme käy kauppaa viemisillämme. Valitettavasti humanitäärisen avun toimittaminen perille on nykyistenkin tullimääräysten mukaan hankalaa ja vaivalloista. Tähän asiaan tulisi saada pikainen parannus, mutta se taitaakin olla sitten suuremmassa kädessä.

Tämän vuodatuksen olen kirjoittanut omien aikaisempien kokemusten ja heinäkuussa Repolassa vierailleiden kertoman perusteella.

Ruovedellä 15.08.2000.
Erkki Mauranen