Roukkulanjärven pohjoisosassa Saarenpään kylässä oli tämän vuosisadan alussa peräti 22 taloa. Nykyisin siellä on vain muutamin erittäin huonokuntoisia ja lopullisesti maatuvia rakennelmia. Poikkeuksen tekee vain Tuhkasenniemen kärjessä säilynyt Artoi Solttisen talo. Sekään ei olisi pelastunut, ellei hänen tyttärensä lapsineen olisi muuttanut siihen asumaan 1932. Puoliso Jurki Pavlov oli tuolloin ammuttu ja koti tuhottu asumiskelvottomaksi. Heidän poikansa Ivan (Juho) Pavlov on vuosikymmenien ajan pieteetillä varjellut ja korjaillut sukutaloaan.
Juho haluaa talon säilyvän alkuperäisenä, mutta varat ja voimat eivät riitä perusteellisen remonttiin. Niinpä kesällä -96 tein hänen kanssaan alustavan sopimuksen sen korjaamisesta sekä myöhemmin siirtämisestä repolaissukujen yhteiseen käyttöön ja omistukseen. Viime syksynä korjasimme kolmen ilomantsilaisen hanslankarin ja muurarin voimin sekä Lukinin ja Laatikaisen liikkeiden tarvikelahjoituksin savupiippua sekä paikkasimme kattoa ja multiaispenkkiä. Juho ja poika Dima olivat tyytyväisiä.
Lappeenrantalainen arkkitehti Jaakko Nikkilä pitää rakennusta hyvin säilyneenä ja kunnostuskelpoisena. Kustannukset eivät muodostune vallan suuriksi: Se selviää kun ensi kesänä tutkitaan tarkemmin multiaispenkissä oleva hirsikerta. Juho vakuutti sen olevan lujan. Jos tarvitaan talo kengittää, läheltä saa hyvää honkahirttä silvotuista rakennuksista.
Harvinainen galdari (parveke) koristepylväineen ja päätykoristeineen pitää uusia, samoin pärekatto kokonaan. Läävän voi korjata myöhemmin. Ovet, ikkunakarmit ja -pokat ovat lujia. Ikkunaluukut joudutaan entisöimään, osan uusimaan. Honkaiset lattiat ja laipiot kannatuksineen ovat ehjät. Kookas pätsi on vahvaa tekoa, vieressä kolpitsa ja alla karsain. Sintso, avara pirtti ja koristeltu kornitsan ovi luovat aitoa karjalaistunnelmaa. Kolpitsalta voi ihailla viidestä ikkunasta avautuvaa järvimaisemaa.
Keskusteltuani muutamien repolaissukuihin kuuluvien kanssa talkoohenkeä löytyi jo ensi kesäksi. Samalla todettiin, että taloa voitaisiin käyttää sukujen kokoontumis- sekä kalastus- ja metsästysretkien majoituspaikkana. Repolan historian tieteellinen neuvonantaja prof. Antero Heikkinen esitti historian julkistamistilaisuutta ja työstään korvauksena vain palkintomatkaa Repolan julkistamisjuhlaa varten alkuperäiseensä ja arvoiseensa kuntoon.
Solttisen- Pavlovin talon tuntee ja sen karjalaisen rakentamisperinteen säilyttämisen tunnustaa Mujejärven piirin johtaja Valeri Boinitz ja Leo Filippov. Viime joulukuussa Ilomantsin torpassani he lupasivat tarvittavan puutavaran ja tulla talkoisiinkin.
Koska 5.4. Repola-seuran vuosikokouksen yhteydessä ei keretty pitää ilmoittamaani kokousta, esitän nyt toisen vaihtoehdon: 1. Olen kutsunut Solttisen-Pavlovin talotiimiin jäseneksi Juhani Kyöttisen, Tuula Kilpeläisen ja Leo Filippovin, jotka suostuivat. Vielä kutsun Juo Pavlovin, Albert Ilosen ja 1 ilmoittautumaan. 2. Kokoonnumme Repolan pruasniekassa 11.4. illalla keskustelemaan ja päättämään talkooajoista ja muista käytännön toimista sekä mahd. Solttisen-Pavlovi taloyhdistyksen perustamisesta. 3. Ilmoittakaa talkoo- ja lahjoitushaluistanne os. Tetriseläntie 9 C 82900 Ilomantsi, p. 013-839140.
Toivon totista talkoo- ja aulista auttajaniloa!
Leo Homanen