Pari vuotta sitten valmistunutta "Aunuksen Repola" -nimistä teosta voidaan pitää eräällä tapaa epätavallisen nykysuomalaisen historiankirjoituksen edustajana, koska kyseisen kirjan kokonaisilmeestä on osoitettavissa miltei postmoderneja 'jokaiselle jotakin' -luonteenpiirteitä. Teos nimittäin koostuu lähestymistavoiltaan huomattavasti toisistaan poikkeavista, hyvin itsenäisistä, jopa keskinäisiltä suhteiltaan irrallista artikkeleista. Niiden perusteella ei kirjan aihepiiriä etukäteen tuntemattomalla ole erityisen helppoa muodostaa kattavan yhtenäistä kuvaa siitä, millainen Repola on eri aikoina ollut ja miten paikkakunnan tapahtumat ovat linkittyneet aikakausien elämän suuriin kehikoihin. Kirjan eräiden osien piirteille on leimallista hyvinkin 'luonnontiedemäinen', kvantitatiivinen ja hengeltään ulkokohtaisen oloinen 'puolueeton' lähestymistapa. Teoksen toisissa osissa sen sijaan on käytetty varsin hermeneuttisia, ymmärtäviä menetelmiä, joissa on selviä havainnoivan osallisuuden ja omakohtaisuuden juonteita. Yksien kansien sisään sijoittuvien, kohteitaan merkittävästi toisistaan poikkeavilla tavoilla lähestyvien tarkastelutapojen johdosta kokonaisuus pyrkii muodostumaan paikoin liian moni-ilmeiseksi, jopa pirstaleiseksi.

Erilaiset tarkastelutavat eivät toki sinällään voi olla kielteinen piirre sillä monesti ne pikemminkin eläväittävät kerrontaa ja antavat vallankin menneisyyden tutkimuksessa niin sanotusti 'lihaa luiden ympärille'. Edellä tarkoitettujen toisistaan poikkeavien tutkimusotteiden hyöty kuitenkin osaksi menetetään, kun valitaan käytettäväksi käsiteltävää teemaa tahi aihepiiriä puutteellisesti selittävä ja paljastava menetelmä. Siten esimerkiksi luonnontieteiden keinoja muistuttava tilastollinen ote soveltuu usein talouden ja väestön historian tietynlaisiin tarkasteluihin. Sen sijaan lukija varmaan oikeutetusti odottaisi mieluummin humanistispainotteisia kuin tilastomatemaattisia lähestymistapoja niissä kohdissa, jotka koskevat pitäjän hengellistä ja kirkollista elämää, joissa toki on aina myös runsaasti numeerisin menetelmin analysoitavia osateemoja.

Olisi kuitenkin kohtuutonta vertailla "Aunuksen Repola" -teosta esimerkiksi tänä vuonna valmistuneeseen "Kuhmon historiaan", johon panostetut voimavarat ovat kaikilla mittareilla mitattuina olleet epäilemättä moninkertaiset repolalaisten historian laadintaan käytettyihin nähden. Ja joka tapauksessa "Aunuksen Repola" täyttää oivallisesti ne odotukset, joita sille on järkevää asettaa. Kaikki sen eri osat on laadittu kiehtovalla suomen kielellä ja niiden sisällöt osoittavat kirjoittajien hallitsevan asiansa suvereenilla varmuudella. Siten ei ole olemassa mitään perusteita antaa edellä suorittamani tarkastelun johtaa harhaan repolalaisten menneisyyden  'kirjoihin panon' arviointia sillä "Aunuksen Repola" on ilman muuta tärkeä ja arvokas osa Suomen suvun historiankirjoitusta. Siksi lausunkin parhaimmat kiitokseni kaikille teoksen toteuttamiseen osallistuneille!

Kuhmossa 24.11.2003 Hannu Huotari